Vuonna 2014 Trimmu toimi ihmisten ja tavaroiden kuljettajana Viikarin saareen Vapaa-ajattelijoiden kesäpaikkaan. Viklojen Sm -kisoissa Trimmu toimi huoltoveneenä ja monen lähdön maalilauttana.
Loppukesästä rullafokka rupesi reistailemaan ja jumittumaan. Tämän takia Trimmu vietiin talvella Veleirolle, missä siihen asennettiin uusi rulla, pohja maalattiin ja pikkukolhut korjattiin.
Tulevana keväänä jäät näyttäisi lähtevän aikaisin. Vene menee veteen heti kun pienikin railo ilmestyy rantaan. Kesältä toivon taas yhdessäoloa ystävien kanssa, uuden oppimista ja mieliin painuvia elämyksiä.
torstai 19. helmikuuta 2015
torstai 15. toukokuuta 2014
Torstaipurjehdus
Vuoden ensimmäinen torstaipurjehdus. Hiukkasen väljähtänyt maku jäi, kun viivalla oli vain kaksi venettä. Ehkä jatkossa vilkkaampaa osanottoa.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Lightning -purjehdusta
Keskustelin siskon kanssa siitä, mitä eroa on "kilpapurjehduksella" ja tietokonepeleillä. Molemmat ovat tekemistä, missä ei synnytetä mitään konkreettista, ei rakenneta taloja, ei korjata autoja. Eli molemmat ovat tavallaan "hömppätekemistä", se on totta.
Tietokonepelit ovat ihmisten tekemiä, joten luulisin että niillä on aina jokin raja. Purjehduksessa on melko suuri määrä eri variaatioita tuulen, aallokon, miehistön yhteistoiminnan ja säätölaitteiden toiminnan suhteen. Tietokonepeleissä pitää oppia tuntemaan ohjelman toiminta, purjehduksessa luonnon, miehistön ja varusteiden toiminta. Tietokonepelit kehittävät hoksottimia, purjehdus kehittää kykyä arvata mistä suunnasta seuraavaksi mahtaisi puhaltaa. Tietokonepeleissä näkee heti, onnistuiko örkin tappaminen vai ei, purjehduksessa on rajaton määrä spekuloinnille, oliko säätö oikeansuuntainen vai ei. Negatiivisiakin piirteitä molemmilla harrastuksilla saattaa olla. Tietokonepeleillä riippuvuus ja liikunnan puute, purjehduksella rahan haaskaus ja tasoituskertoimilla leikkiminen.
Eli kaikenkaikkiaan. Eroja on. Joku voi pitää tietokonepeleistä, sekin on ihan ok, minä pidän purjehduksesta niin Trimmulla kuin Lightningilla, niin saaripurjehduksesta kuin kilpailuista. Niin kauan homma kiinnostaa kun siinä oppii uutta ja voi kehittyä ihmisenä.
Tietokonepelit ovat ihmisten tekemiä, joten luulisin että niillä on aina jokin raja. Purjehduksessa on melko suuri määrä eri variaatioita tuulen, aallokon, miehistön yhteistoiminnan ja säätölaitteiden toiminnan suhteen. Tietokonepeleissä pitää oppia tuntemaan ohjelman toiminta, purjehduksessa luonnon, miehistön ja varusteiden toiminta. Tietokonepelit kehittävät hoksottimia, purjehdus kehittää kykyä arvata mistä suunnasta seuraavaksi mahtaisi puhaltaa. Tietokonepeleissä näkee heti, onnistuiko örkin tappaminen vai ei, purjehduksessa on rajaton määrä spekuloinnille, oliko säätö oikeansuuntainen vai ei. Negatiivisiakin piirteitä molemmilla harrastuksilla saattaa olla. Tietokonepeleillä riippuvuus ja liikunnan puute, purjehduksella rahan haaskaus ja tasoituskertoimilla leikkiminen.
Eli kaikenkaikkiaan. Eroja on. Joku voi pitää tietokonepeleistä, sekin on ihan ok, minä pidän purjehduksesta niin Trimmulla kuin Lightningilla, niin saaripurjehduksesta kuin kilpailuista. Niin kauan homma kiinnostaa kun siinä oppii uutta ja voi kehittyä ihmisenä.
Trimmu mökillä
Trimmu tekii mökkivierailun Kuusisessa mukanaan Masalinin perhe. Menomatkalla tuuli heikkoa ja matka kesti. Tulomatkalla hiukkasen parempaa tuulta. Mieleenpainuva kohta retkessä oli öinen sadekuuro unen läpi ja kaukaisuudessa heräilevät lokit aamun valostuessa.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
Kyseenalaista kohtelua
Trimmua ei näy yöpurjehduksen tuloksissa, koska ne ovat "virallisia". Avoimessa luokassa ei ollut kuin yksi vene, joten sitä ei järjestetty. Avoimen luokan veneet olivat "epävirallisesti" mukana. Eli tällaisella toiminnalla hienovaraisesti ilmoitetaan, että olette se osa seuran toimintaa jota "ei suosita".
Hyvässä pursiseurassa veneilijät voisivat tuntea olevansa "toivottuja jäseniä", ilman selittelyjä.
Hyvässä pursiseurassa veneilijät voisivat tuntea olevansa "toivottuja jäseniä", ilman selittelyjä.
maanantai 17. kesäkuuta 2013
Yöpurjehdus
Perinteinen Kps:n yöpurjehdus on ollut sellainen, että spinaakkerien armada on täyttänyt pimenevän Kaunissaaren selän. Leppeässä iltatuulessa on voinut nähdä keula- tai perävaloja koko aavan aukean mitalla. Ilmassa on leijunut urheilujuhlan tuntu.
Ajat muuttuvat ja kai myös ihmiset sitä mukaa. Nykyistä yöpurjehdusta on lyhennetty, jotta varsinaiselta lämpimän yön valvomiselta, lillumiselta tyvenessä, heräilevän aamutuulen havoinnoinnilta, vältyttäisiin. Toki silloin vältytään myös loputtoman pitkältä pärskyttelyltä tuimassa vastatuuliluovilta. Ja OK, KÄÄNSIN TAKIN, lyhyempi rata oli parempi, ainakin tänä vuonna.
Yöpurjehduksen alku Trimmulta sujui ihan mukavasti. Vauhdit parhaimmillaan Kuutsalon kärjen jälkeen 14 - 15 solmua. Einonkarilta Piritovalle jouduttiin luovimaan päin jyrkkää ja korkeaa, Kirkonmaan kääntämää vasta-aaltoa. Trimmu kyllä punnertaa aaltojen läpi, mutta pahimmillaan töyssyissä vauhti laski 5-6 solmuun. Piritovalta pudoteltiin taas hyvässä 15 solmun vauhdissa Haapasaarelle. Haapasaaren kohdalla isonpurjeen puomiliikin kiristäjän sakkeli hävitti sokkansa ja samassa myös alin latta katkesi. Reiviä kiristeltiin siten, että reivi vetäisi alaliesmaa kireälle. Yhden köyden reivaus toimii maissa helposti, mutta jotenkin se nyt saatiin jumittamaan. Viimein kun reivi pitkän punnerruksen jälkeen taas toimi niin meno taas maistui Trimmulle.
Loppumatkalla aina kun aallokko hellitti tietyn rajan alle, niin Trimmun pystyi punnertamaan ylös tuuleen. Silloin kun aalto kasvoi suureksi, piti malttaa ajaa vauhdilla riittävän alas.
Koko reissun aikana yksi aalto pääsi yllättämään, siten että se kasteli kipparin. Vesi tunkeutui sadeasun kaula-aukon kautta niskaan. Trimmua pitää kovassa aallokossa ohjata huolellisesti vauhdilla ales tuulesta. Jos vauhti pääsee laskemaan, aalloilla on taipumus murtua laidan yli.
Reissu kesti nytkin kuutisen tuntia. Ajatus, että yöpurjehduksen jälkeen riittäisi vielä intoa palkintojen jakotilaisuuteen ja saunomiseen ei meidän osalta ota tuulta. Reissun jälkeen oli kiire vaatteitten vaihtoon ja kotiin nukkumaan.
Ajat muuttuvat ja kai myös ihmiset sitä mukaa. Nykyistä yöpurjehdusta on lyhennetty, jotta varsinaiselta lämpimän yön valvomiselta, lillumiselta tyvenessä, heräilevän aamutuulen havoinnoinnilta, vältyttäisiin. Toki silloin vältytään myös loputtoman pitkältä pärskyttelyltä tuimassa vastatuuliluovilta. Ja OK, KÄÄNSIN TAKIN, lyhyempi rata oli parempi, ainakin tänä vuonna.
Yöpurjehduksen alku Trimmulta sujui ihan mukavasti. Vauhdit parhaimmillaan Kuutsalon kärjen jälkeen 14 - 15 solmua. Einonkarilta Piritovalle jouduttiin luovimaan päin jyrkkää ja korkeaa, Kirkonmaan kääntämää vasta-aaltoa. Trimmu kyllä punnertaa aaltojen läpi, mutta pahimmillaan töyssyissä vauhti laski 5-6 solmuun. Piritovalta pudoteltiin taas hyvässä 15 solmun vauhdissa Haapasaarelle. Haapasaaren kohdalla isonpurjeen puomiliikin kiristäjän sakkeli hävitti sokkansa ja samassa myös alin latta katkesi. Reiviä kiristeltiin siten, että reivi vetäisi alaliesmaa kireälle. Yhden köyden reivaus toimii maissa helposti, mutta jotenkin se nyt saatiin jumittamaan. Viimein kun reivi pitkän punnerruksen jälkeen taas toimi niin meno taas maistui Trimmulle.
Loppumatkalla aina kun aallokko hellitti tietyn rajan alle, niin Trimmun pystyi punnertamaan ylös tuuleen. Silloin kun aalto kasvoi suureksi, piti malttaa ajaa vauhdilla riittävän alas.
Koko reissun aikana yksi aalto pääsi yllättämään, siten että se kasteli kipparin. Vesi tunkeutui sadeasun kaula-aukon kautta niskaan. Trimmua pitää kovassa aallokossa ohjata huolellisesti vauhdilla ales tuulesta. Jos vauhti pääsee laskemaan, aalloilla on taipumus murtua laidan yli.
Reissu kesti nytkin kuutisen tuntia. Ajatus, että yöpurjehduksen jälkeen riittäisi vielä intoa palkintojen jakotilaisuuteen ja saunomiseen ei meidän osalta ota tuulta. Reissun jälkeen oli kiire vaatteitten vaihtoon ja kotiin nukkumaan.
torstai 9. toukokuuta 2013
Trimmu veteen 2.5.2013
Laskimme Trimmun veteen vapun jälkeen. Vesillelasku ja maston nosto sujuivat hyvin. Kun päivä oli tuulinen, niin isoon laitettiin tilapäisreivi. Reivi irtosi matkalla Sapokkaan. Koneen polttoaineen syöttöletku irtosi myös. Perille kuitenkin pääsi ongelmitta.
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
Pohjan maalaus/ Painting the bottom
Kevät Suomenlahdella on ollut myöhässä. Lämpötilat ovat olleet alhaisia. Eilen maalasin Trimmun pohjan kiikun kaakun viiden asteen lämpötilassa. Myöhemmin päivällä lämpö lisääntyi. Merelle olisi kova hinku, varsinkin kun tänä vuonna taitaa olla paljon aikaa purjehdukselle.
The spring in the Gulf of Finland is late. The temperatures have been low. Yesterday I painted the bottom of Trimmu in temperature, which was hardly five degrees celcius. Later the temperature raised. I'm in a hurry for going to sail, especially, because this year I guess I will have much time for sailing.
The spring in the Gulf of Finland is late. The temperatures have been low. Yesterday I painted the bottom of Trimmu in temperature, which was hardly five degrees celcius. Later the temperature raised. I'm in a hurry for going to sail, especially, because this year I guess I will have much time for sailing.
tiistai 2. lokakuuta 2012
Lehmä
Kun ilta pimentyy pitää sytyttää lämmitin. Siinä sitä voi ihailla kuunsiltaa ja kuunnella ohi lentävien aurojen ääniä. Arktinen muutto on menossa. Toisaalta joutsenet eivät vielä tiedä mihin suuntaan ovat menossa. Uiskentelipa yksi joutsenemo selvästi harmaitten poikasten kanssa saaren kaakkoispuolella. Näinköhän ehtivät poikaset lentokykyisiksi ennen talvea.
Kävelyretki Lehmässä
Yö oli rauhallinen, lueskelin kirjaa historian tutkimuksesta. Iltaisella kävelyretkellä Lehmässä mietin syntyjä syviä.
Sellainenkin asia tuli mieleen, että pitääkö välttämättä olla purjehduksessa sponsoreita. Hyvähän se on, että joku antaa rahaa hyvän harrastuksen pariin, mutta onko se välttämätöntä. Eikö nykyaikana enää pärjää, mikäli joku muu ei maksa harrastustasi. Tämä liittyy lähinnä noihin avomeriluokan MM-kisoihin. Miten sellaista harrastusta voisi suositella muille, missä ensin pitää pistää pystyyn markkinointikampanja.
Olisi hienoa että ihmiset voisivat itse päättää soveltuuko heidän harrastuksiinsa liikkuminen tuulen voimalla. Olisi hienoa jos seura olisi se taho kuka toisi purjehdusta tunnetuksi niin junnuille kuin vanhemmillekin. Olisi myös hienoa jos purjehduksen voisi tuntea omakseen niin sosiaaliset virvokkeista nauttivat kuin myös luonnossa liikkumisesta pitävät.
Tapahtumat ja illanvietot, ajatusten vaihto ystävien kesken, on se suola mikä minua kiinnostaa Lightning-ranking kisoissa. Mikäli tapahtumassa ämyreiden mittarit on kaakkoon, eikä omaa ääntä kuulu, silloin ei ole kyseessä tapahtuma vaan möly. Jos taas tapahtumaan ei pääse lapset sisään, mitä myös kevytveneilijöistä suuri osa on, on kyseessä huono tapahtuma.
On toki helppo sanoa, millaista haluaisi seuratoiminnan olevan. Mutta sitten kun pitäisi itse organisoida jotakin, niin se on kerralla vähän suuri urakka. Lopputuloksena tämänkin vuoden ranking-kisoista oli, että järjestelyissä mentiin siitä missä aita on matalin. Sellainen vaan harmittaa, kun ei pysty tekemään asioita niin hyvin kuin haluaisi.
Sellainenkin asia tuli mieleen, että pitääkö välttämättä olla purjehduksessa sponsoreita. Hyvähän se on, että joku antaa rahaa hyvän harrastuksen pariin, mutta onko se välttämätöntä. Eikö nykyaikana enää pärjää, mikäli joku muu ei maksa harrastustasi. Tämä liittyy lähinnä noihin avomeriluokan MM-kisoihin. Miten sellaista harrastusta voisi suositella muille, missä ensin pitää pistää pystyyn markkinointikampanja.
Olisi hienoa että ihmiset voisivat itse päättää soveltuuko heidän harrastuksiinsa liikkuminen tuulen voimalla. Olisi hienoa jos seura olisi se taho kuka toisi purjehdusta tunnetuksi niin junnuille kuin vanhemmillekin. Olisi myös hienoa jos purjehduksen voisi tuntea omakseen niin sosiaaliset virvokkeista nauttivat kuin myös luonnossa liikkumisesta pitävät.
Tapahtumat ja illanvietot, ajatusten vaihto ystävien kesken, on se suola mikä minua kiinnostaa Lightning-ranking kisoissa. Mikäli tapahtumassa ämyreiden mittarit on kaakkoon, eikä omaa ääntä kuulu, silloin ei ole kyseessä tapahtuma vaan möly. Jos taas tapahtumaan ei pääse lapset sisään, mitä myös kevytveneilijöistä suuri osa on, on kyseessä huono tapahtuma.
On toki helppo sanoa, millaista haluaisi seuratoiminnan olevan. Mutta sitten kun pitäisi itse organisoida jotakin, niin se on kerralla vähän suuri urakka. Lopputuloksena tämänkin vuoden ranking-kisoista oli, että järjestelyissä mentiin siitä missä aita on matalin. Sellainen vaan harmittaa, kun ei pysty tekemään asioita niin hyvin kuin haluaisi.
maanantai 1. lokakuuta 2012
Kesä 2012
Kiireisen työprojektin takia kesäloma jäi näin syksyyn. Kesällä ei myöskään riittänyt intoa bloggailuun.
Osallistuimme Tuusulalaisella Lightningilla Sm-kisaan Tampereella. Sijoituksemme oli 17 vaikka olimmekin lähes joka lähdössä joko 14,15 tai 16. Luovilla ja spinnulla vene kulki, mutta merkkitilanteissa hävittiin rutosti.
Elokuussa järjestettiin Lightningin ranking-kisat Kotkassa. Kisaan osallistui vain 7 Lightningia ja 4 Viklaa. Kaiken lisäksi juuri siihen viikkoon sattui kuumetta nostanut flunssa. Kaikesta huolimatta kisaajat tuntuivat olevan tyytyväisiä. Seuran taholta saimme kovaa kritiikkiä kun yleensä mitään asiaa ei ollut hoidettu riittävän ajoissa. Lisäksi tapahtumaan ei ollut järjestetty sponsoreita.
Ongelmana Kotkassa kevytvenekisojen suhteen on se, että täällä kevytveneily on heikoissa kantimissa. Kun on vähän veneitä ja veneilijöitä, ei ole myöskään järjestelijöitä. Jos kölivenemiestä pyytää organisoimaan kevytvenekisaa ei se heitä kiinnosta, ymmärrettävää kyllä. Ja taas motivaatio kisojen paikkakunnalle saantiin on se, että saataisiin paikallisille veneilijöille lähellä olevia kisoja. Jos taas järjestää ei voi osallistua.
Kaiken lisäksi vaatimustaso järjestelyille on korkealla, jälkikäteen on viisaita neuvoja tarjolla, hyvä että edes silloin.
No positiivista kesässä oli, että oikeasti harjoiteltiin muutaman kerran liteillä. Spinnujen nostoa ja luovia. Kaiken kaikkiaan harjoiteltu on 15 ihmisen kanssa. Osa on jo suoraan lähes eksperttejä, osa istui ekaa kertaa veneessä. Kunniamaininnan voisi antaa x-telakkamestarille, jota aihe kiinnosti niin, että hän könysi veneeseen rikkinäisillä polvillaankin.
Toinen positiivinen seikka oli, että yksi harjoituksiin osallituvista henkilöistä pääsi Sm-kisojen hopeaveneen miehistöön.
Viikonloppuna sparrailtiin Turnipsin kanssa Liteillä. Harjoiteltiin siten, että Jalkasen Ulla oli meillä ekaa kertaa keskimiehenä. Köydet siinä sotkeutuivat jalkojen alle ja spinnujen nosto oli kankeata. Harjoituksien jälkeen tehtiin pari tuntia muistiinpanoja, mikä on kenenkin tehtävä missäkin vaiheessa. Vaikka Ulla ei vielä tiedä paljonkaan spinnun nostosta, niin hänen täsmällinen asioitten selvittäminen vie varmaankin hyvään lopputulokseen.
Tuuli tuivertaa Trimmun takilassa. Tulin tänään Lehmään. Ilta on jo pimentynyt. Näin se loma sitten vaan alkoi.
Osallistuimme Tuusulalaisella Lightningilla Sm-kisaan Tampereella. Sijoituksemme oli 17 vaikka olimmekin lähes joka lähdössä joko 14,15 tai 16. Luovilla ja spinnulla vene kulki, mutta merkkitilanteissa hävittiin rutosti.
Elokuussa järjestettiin Lightningin ranking-kisat Kotkassa. Kisaan osallistui vain 7 Lightningia ja 4 Viklaa. Kaiken lisäksi juuri siihen viikkoon sattui kuumetta nostanut flunssa. Kaikesta huolimatta kisaajat tuntuivat olevan tyytyväisiä. Seuran taholta saimme kovaa kritiikkiä kun yleensä mitään asiaa ei ollut hoidettu riittävän ajoissa. Lisäksi tapahtumaan ei ollut järjestetty sponsoreita.
Ongelmana Kotkassa kevytvenekisojen suhteen on se, että täällä kevytveneily on heikoissa kantimissa. Kun on vähän veneitä ja veneilijöitä, ei ole myöskään järjestelijöitä. Jos kölivenemiestä pyytää organisoimaan kevytvenekisaa ei se heitä kiinnosta, ymmärrettävää kyllä. Ja taas motivaatio kisojen paikkakunnalle saantiin on se, että saataisiin paikallisille veneilijöille lähellä olevia kisoja. Jos taas järjestää ei voi osallistua.
Kaiken lisäksi vaatimustaso järjestelyille on korkealla, jälkikäteen on viisaita neuvoja tarjolla, hyvä että edes silloin.
No positiivista kesässä oli, että oikeasti harjoiteltiin muutaman kerran liteillä. Spinnujen nostoa ja luovia. Kaiken kaikkiaan harjoiteltu on 15 ihmisen kanssa. Osa on jo suoraan lähes eksperttejä, osa istui ekaa kertaa veneessä. Kunniamaininnan voisi antaa x-telakkamestarille, jota aihe kiinnosti niin, että hän könysi veneeseen rikkinäisillä polvillaankin.
Toinen positiivinen seikka oli, että yksi harjoituksiin osallituvista henkilöistä pääsi Sm-kisojen hopeaveneen miehistöön.
Viikonloppuna sparrailtiin Turnipsin kanssa Liteillä. Harjoiteltiin siten, että Jalkasen Ulla oli meillä ekaa kertaa keskimiehenä. Köydet siinä sotkeutuivat jalkojen alle ja spinnujen nosto oli kankeata. Harjoituksien jälkeen tehtiin pari tuntia muistiinpanoja, mikä on kenenkin tehtävä missäkin vaiheessa. Vaikka Ulla ei vielä tiedä paljonkaan spinnun nostosta, niin hänen täsmällinen asioitten selvittäminen vie varmaankin hyvään lopputulokseen.
Tuuli tuivertaa Trimmun takilassa. Tulin tänään Lehmään. Ilta on jo pimentynyt. Näin se loma sitten vaan alkoi.
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
lauantai 14. heinäkuuta 2012
14.7.2012 Lehmä
Pitkästä aikaa Trimmulla liikkeellä. Tässä välillä on ollut Lightningin Keitele-regattaa ja harjoittelua. Pakko oli vaan päästä liikkeelle ja yöksi saareen. Långö:ssä olisi ollut liplatusta kovasti yöllä nousevan kaakkoistuulen aikana. Huomiseksi luvattu sadetta.
From long time I am sailing with Trimmu. There has been sailing with Lightning Keitele-competition and training. Today I had to go to somewhere for night. In Långö there would have been a lot of waves because of southeast wind. Tomorrow it will be rain.
From long time I am sailing with Trimmu. There has been sailing with Lightning Keitele-competition and training. Today I had to go to somewhere for night. In Långö there would have been a lot of waves because of southeast wind. Tomorrow it will be rain.
Yöpurjehdus 16.7.2012/ Nightsailing 16.7.2012
Purjehdittiin yöpurjehdus siskontytön, hänen poikaystävänsä ja isäni kanssa. Yöllä tuuli moinasi. Tämä oli sellainen perinteinen yöpurjehdus, missä päästiin maaliin auringon noustua.
The crew was my sisterdaughter and his boyfriend an my father. During the night the wind died. This was a traditional nightsailing, where we got to the end when the sun rised.
The crew was my sisterdaughter and his boyfriend an my father. During the night the wind died. This was a traditional nightsailing, where we got to the end when the sun rised.
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Torstaipurjehdus 31.5 (7) /Thorsdaysailing 31.5
Tuulen piti olla heikkoa 2 m/s. Säätiedoissa mainitut puuskat kyllä ihmetyttivät. Päätettiin kuitenkin nostaa kevyen tuulen genaakkeri.
Genaakkerin nostin oli kierroksella rullan takana. Sen takia se ei toiminut, vene ei noussut tuuleen. Genaakkerista tuli sellainen pussi, mikä hidasti vauhtia. Meidän oli pakko ottaa se alas.
Kun yritettiin ottaa genaakkeria alas, se ei tullut, koska se oli kierroksella rullan takana.
Kovan pusaamisen jälkeen saatiin genaakkeri alas. Päätettiin vielä kiertää rata vaikka oltiinkin fyysisesti viimeisiä.
Vielä mielenkiinnon vuoksi kierrettiin rata toiseen kertaan, harjoituksen vuoksi ja kun oli vaan mukava purjehtia.
Thorsdaysailing in light wind with our new genaakker. There were some problems when the hoisting rope went around the foresail roller. We must get the genaakker down, which was also very difficult. When we had got the sail down we were last. We sailed the course two times around, because it was good practise and it was fun to sail.
Genaakkerin nostin oli kierroksella rullan takana. Sen takia se ei toiminut, vene ei noussut tuuleen. Genaakkerista tuli sellainen pussi, mikä hidasti vauhtia. Meidän oli pakko ottaa se alas.
Kun yritettiin ottaa genaakkeria alas, se ei tullut, koska se oli kierroksella rullan takana.
Kovan pusaamisen jälkeen saatiin genaakkeri alas. Päätettiin vielä kiertää rata vaikka oltiinkin fyysisesti viimeisiä.
Vielä mielenkiinnon vuoksi kierrettiin rata toiseen kertaan, harjoituksen vuoksi ja kun oli vaan mukava purjehtia.
Thorsdaysailing in light wind with our new genaakker. There were some problems when the hoisting rope went around the foresail roller. We must get the genaakker down, which was also very difficult. When we had got the sail down we were last. We sailed the course two times around, because it was good practise and it was fun to sail.
Kotiin 20.5 (6) /To Home 20.5
Purjehdus kotiin pilvisessä ilmassa.
Sailing to home in cloudy weather.
Lähisaareen 19.5 (5) /To nearest island 19.5
Purjehdin lähimpään saareen lukemaan kirjaa. Matkalla oli kevyt kaakkoistuuli.
I sailed alone to nearest island to read a book. During the trip it was light southeast wind.
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Tiistaipurjehdus (4) 15.5/ Tuesdaysailing 15,5
Ensimmänen torstaipurjehdus tiistaina. Käytössä uusi kevyentuulen luovigenaakkeri. Se toimi hyvin, luovikulma ja nopeus kevyellä tuulella melko mukavat. Myötätuulella ei vain oikein pärjätty, kun ei ollut varsinaista genaakkeria mukana. Tultiin maaliin neljäntenä.
Firsta thorsdaysailing on tuesday. We used our new lightwind genaker for tacking. It worked quite well, the tacking angle and speed were rather good. On the downwind part we did'n sail well, because we had not our old genaker. We were fourth at the end.
Firsta thorsdaysailing on tuesday. We used our new lightwind genaker for tacking. It worked quite well, the tacking angle and speed were rather good. On the downwind part we did'n sail well, because we had not our old genaker. We were fourth at the end.
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Lehmän kierto (3) /Sailing round the Island Lehmä
 |
| Photo by Ulla Jalkanen |
Light southeast wind. We sailed aroung the Island Lehmä with my friends family Jalkanen. There were a lot of birds. In the quay of Lehmä we ate lunch and a couple of cups of coffee.
21.4.2012 Sapokka-Kuusisaari-Sapokka (2)
Käytiin Kuusisaaressa kahvilla ja katsomassa, miten mökki on talvehtinut.
Southwest wind, outside Island Viikari 8-9 m/s. The first sailing in the spring. Some little parts were broken and fixed.
We went to Kuusisaari with my father and neighbor Markku. We checked how well had the cottage gone over the winter.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)